Kehitys, kasvatus ja elämänkulku, ohjeet
AIKA P1 Kehitys, kasvatus ja elämänkulku (5 op)
Juha Suoranta
Johdantoluento ja opintopiirityöskentely 12 h
Opintojakson aloitus pe 15.9. klo 9-11 Päätalon ls. D 10b
Opiskelu- ja työmuodot
Johdantoluento 2 t, opintopiirityöskentely 10 t
Suoritustavat ja arviointi
Johdantoluento, opintopiirityöskentely. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojaksolle ei ole ennakkoilmoittautumista.
Opintopiirityöskentelyllä tarkoitetaan yleensä 4-6 hengen pienryhmässä tapahtuvaa opiskelemisen muotoa, joka koostuu omatoimisesta kirjallisuuteen perehtymisestä, alustuksista ja kokoontumisista sekä niiden pohjalta laadituista pöytäkirjoista. Opintopiirityöskentelylle on aikaa syyslukukausi 2006. Opintopiiriraportit toimitetaan viimeistään 15.12. mennessä opintojakson vetäjälle. Tarkempi opintopiiriohje löytyy alempaa tältä sivulta.
Kirjallisuus
Opintopiirien kirjallisuuslista jaetaan johdantoluennolla pe 15.9. klo 9-12 ja se löytyy myös tältä sivulta, opintopiiriohjeen alapuolelta.
Kurssin korvaavat opiskelutavat
Kurssin pääasiallinen suoritusmuoto on luento ja opintopiiri. Kurssin voi kuitenkin opiskella korvaavalla tavalla, mutta vain poikkeustapauksissa, mikäli on esittää selkeä peruste. Niiden, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan opintojaksoa opintopiirissä, on mahdollista suorittaa se kirjoittamalla pienimuotoinen kirjoitelma tai osallistumalla tavanomaiseen kirjatenttiin jonain syyslukukauden yleisenä tenttipäivänä.
Kirjoitelma
Valitaan opintopiiriohjeen alla olevasta kirjallisuuslistasta omavalintaisesti kolme kirjaa. Laaditaan valittuun kirjallisuuteen, omiin kokemuksiin ja omaan pohdintaan perustuva oman otsikoinnin mukainen, yhtä rajattua aihetta käsittelevä kirjoitelma. Kirjoitelman pituus on Times 12 kirjasimella ja 1,5 rivivälillä noin viisi liuskaa. Kirjoitelmaksi ei hyväksytä kirjojen referaatteja, vaan nimenomaan kirjojen sisällöstä nouseva, jonkin otsikossa ilmenevän hyvin rajatun aiheen punnittu kirjallinen pohdinta. Kirjoitelma palautetaan syyslukukauden 2006 aikana, viimeistään 15.12. mennessä sähköpostilla tai paperiversiona opintojakson vetäjälle. MUISTA KIRJOITTAA SELVÄSTI OPINTOJAKSON KOODI JA NIMI (AIKA P1 Kehitys, kasvatus ja elämänkulku) JA ILMOITTAA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Kirjatentti
Valitaan opintopiiriohjeen alla olevasta kirjallisuuslistasta omavalintaisesti kolme kirjaa, jotka tentitään jonain syyslukukauden 2006 yleisistä tenttipäivistä. MUISTA ILMOITTAA TENTTIKUORESSA, ETTÄ KYSYMYS ON KO. OPINTOJAKSON KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Opintopiiriohje
Opintopiiri (jota kutsutaan toisinaan myös lukupiiriksi) on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan tenttikirjallisuuden aiheista. Tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi tapa oppimiseen ja samalla laajentaa käytettävissä olevia opiskelumuotoja. Opintopiiri ei välttämättä ole helppotie ko. opintojakson suorittamiseksi, mutta kokemusten mukaan se on usein motivoiva sekä innostaa opiskelemaan ja vaihtamaan ajatuksia opiskeltavista aiheista. Opiskelumuotona opintopiiri kehittää yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta.
Opintopiiri toimii seuraavasti:
1. Muodostetaan kolmesta kuuteen opiskelijan ryhmä – asiaa auttaa jos kaikki ovat kiinnostuneita suunnilleen samasta aihepiiristä.
2. Valitaan yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, joihin perehdytään. Kirjallisuutta valitaan erillisestä kirjallisuuslistasta vaadittu määrä.
3. Jokainen ryhmäläisistä lukee kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa tai lukemasta kirjan kerrallaan. Jälkimmäinen tapa on hieman edellistä vaativampi tapa, sillä siinä kirjojen lukemisesta ja esityksistä (ks. kohta 4 alla) joudutaan päättämään säntillisemmin kuin siinä, jossa ensin luetaan ja vasta sitten kokoonnutaan keskustelemaan alustusten pohjalta.
4. Kokoonnutaan sopimaan esitysten aiheet ja aikataulu. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla opintojakson vetäjälle/tentaattorille. Liuskan mittaisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan lukukausi (esim. slk2006), opintojakson nimi, ryhmän jäsenten nimet ja e-mailit sekä ryhmäkokoontumisten aikataulu.
5. Kukin laatii yhden, noin viiden, kuuden liuskan mittaisen, kirjallisen alustuksen, joka lähetetään sähköpostilla ennalta – muutamaa päivää ennen kokoontumista – ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenten velvollisuus on myös lukea alustus. Alustukset eivät ole kirjojen referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.
6. Kokoonnutte kolmesta kuuteen kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ja alustusta ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15-30 minuuttia kestävä alustus, jonka jokainen on ottanut kommentoituna mukaan tapaamiseen. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, esiintyjän ei tarvitse lukea alustustaan enää läpi, vaan hän voi keskittyä esittelemään sitä ja tekemään mahdollisia lisäyksiä ja tarkennuksia. Onnistuneimmat istunnot pidetään yleensä epämuodollisissa eli viihtyisissä paikoissa, kuten asunnoissa ja opiskelijabokseissa, opiskelijajärjestöjen tiloissa tai kahviloissa jne., mutta tarvittaessa voi tiedustella myös Atalpan ryhmätyötilaa Heli Viherältä kasvatustieteen laitokselta.
7. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja avaa noin kaksi tuntia kestävän keskustelun. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on opintojakson aiheisiin liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.
8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. On huomioitava se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.
9. Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan opintopiirin päätyttyä "yksissä kansissa" opintojakson vetäjälle/tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.
10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.
Kirjallisuuslista
Opintopiiriin, kirjoitelmaan tai tenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista:
Aalto, I & Kolehmainen, J. (toim.). Isäkirja. Mies, vanhemmuus ja sukupuoli. Vastapaino, 2004.
Alasuutari, P. Toinen tasavalta. Vastapaino, 1996.
Antikainen, A. & Huotelin, H. (toim.) 1996. Oppiminen ja elämänhistoria. Kansanvalistusseura, 1996.
Bauman, Z. Notkea moderni. Vastapaino, 2002.
Heikkinen, E. & Tuomi, J. (toim.). Suomalainen elämänkulku. Tammi, 2001.
Hoikkala, T. & Roos, J-P. (toim.). 2000-luvun elämä. Gaudeamus, 2000.
Hoikkala, T. & Roos, J-P. (toim.). Elämänpolitiikka. Gaudeamus, 1998.
Jallinoja, R. Perheen vastaisku. Gaudeamus, 2006.
Katvala, S. Missä äiti on? Äitejä ja äitiyden uskomuksia sukupolvien saatossa. Jyväskylän yliopisto, 2001.
Kauppila, J. Sukupolvet, koulutus ja oppiminen. Joensuun yliopisto, 2002.
Lahikainen ym. Lapsuus mediamaailmassa. Gaudeamus, 2005.
Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.). Näkökulmia kehityspsykologiaan. WSOY, 1995.
Moore, E. Pitkä opintie: aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopisto, 2003.
Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. (toim.). Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino, 2005.
Roos, J-P. Suomalainen elämä. WSOY, 1987.
Saarenheimo, M. Jos etsit kadonnutta aikaa. Vanhuus ja oman elämän muisteleminen. Vastapaino, 1997.
Sallila, P. (toim.). Oppiminen ja ikääntyminen. Kansanvalistusseura, 2000.
Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.). Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino, 2001.
Suoranta, J. Kasvatus mediakulttuurissa. Vastapaino, 2003.
Suoranta, J. Radikaali kasvatus. Gaudeamus, 2005.
Juha Suoranta
Johdantoluento ja opintopiirityöskentely 12 h
Opintojakson aloitus pe 15.9. klo 9-11 Päätalon ls. D 10b
Opiskelu- ja työmuodot
Johdantoluento 2 t, opintopiirityöskentely 10 t
Suoritustavat ja arviointi
Johdantoluento, opintopiirityöskentely. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojaksolle ei ole ennakkoilmoittautumista.
Opintopiirityöskentelyllä tarkoitetaan yleensä 4-6 hengen pienryhmässä tapahtuvaa opiskelemisen muotoa, joka koostuu omatoimisesta kirjallisuuteen perehtymisestä, alustuksista ja kokoontumisista sekä niiden pohjalta laadituista pöytäkirjoista. Opintopiirityöskentelylle on aikaa syyslukukausi 2006. Opintopiiriraportit toimitetaan viimeistään 15.12. mennessä opintojakson vetäjälle. Tarkempi opintopiiriohje löytyy alempaa tältä sivulta.
Kirjallisuus
Opintopiirien kirjallisuuslista jaetaan johdantoluennolla pe 15.9. klo 9-12 ja se löytyy myös tältä sivulta, opintopiiriohjeen alapuolelta.
Kurssin korvaavat opiskelutavat
Kurssin pääasiallinen suoritusmuoto on luento ja opintopiiri. Kurssin voi kuitenkin opiskella korvaavalla tavalla, mutta vain poikkeustapauksissa, mikäli on esittää selkeä peruste. Niiden, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan opintojaksoa opintopiirissä, on mahdollista suorittaa se kirjoittamalla pienimuotoinen kirjoitelma tai osallistumalla tavanomaiseen kirjatenttiin jonain syyslukukauden yleisenä tenttipäivänä.
Kirjoitelma
Valitaan opintopiiriohjeen alla olevasta kirjallisuuslistasta omavalintaisesti kolme kirjaa. Laaditaan valittuun kirjallisuuteen, omiin kokemuksiin ja omaan pohdintaan perustuva oman otsikoinnin mukainen, yhtä rajattua aihetta käsittelevä kirjoitelma. Kirjoitelman pituus on Times 12 kirjasimella ja 1,5 rivivälillä noin viisi liuskaa. Kirjoitelmaksi ei hyväksytä kirjojen referaatteja, vaan nimenomaan kirjojen sisällöstä nouseva, jonkin otsikossa ilmenevän hyvin rajatun aiheen punnittu kirjallinen pohdinta. Kirjoitelma palautetaan syyslukukauden 2006 aikana, viimeistään 15.12. mennessä sähköpostilla tai paperiversiona opintojakson vetäjälle. MUISTA KIRJOITTAA SELVÄSTI OPINTOJAKSON KOODI JA NIMI (AIKA P1 Kehitys, kasvatus ja elämänkulku) JA ILMOITTAA KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Kirjatentti
Valitaan opintopiiriohjeen alla olevasta kirjallisuuslistasta omavalintaisesti kolme kirjaa, jotka tentitään jonain syyslukukauden 2006 yleisistä tenttipäivistä. MUISTA ILMOITTAA TENTTIKUORESSA, ETTÄ KYSYMYS ON KO. OPINTOJAKSON KORVAAVASTA SUORITUKSESTA.
Opintopiiriohje
Opintopiiri (jota kutsutaan toisinaan myös lukupiiriksi) on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan tenttikirjallisuuden aiheista. Tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi tapa oppimiseen ja samalla laajentaa käytettävissä olevia opiskelumuotoja. Opintopiiri ei välttämättä ole helppotie ko. opintojakson suorittamiseksi, mutta kokemusten mukaan se on usein motivoiva sekä innostaa opiskelemaan ja vaihtamaan ajatuksia opiskeltavista aiheista. Opiskelumuotona opintopiiri kehittää yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta.
Opintopiiri toimii seuraavasti:
1. Muodostetaan kolmesta kuuteen opiskelijan ryhmä – asiaa auttaa jos kaikki ovat kiinnostuneita suunnilleen samasta aihepiiristä.
2. Valitaan yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, joihin perehdytään. Kirjallisuutta valitaan erillisestä kirjallisuuslistasta vaadittu määrä.
3. Jokainen ryhmäläisistä lukee kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa tai lukemasta kirjan kerrallaan. Jälkimmäinen tapa on hieman edellistä vaativampi tapa, sillä siinä kirjojen lukemisesta ja esityksistä (ks. kohta 4 alla) joudutaan päättämään säntillisemmin kuin siinä, jossa ensin luetaan ja vasta sitten kokoonnutaan keskustelemaan alustusten pohjalta.
4. Kokoonnutaan sopimaan esitysten aiheet ja aikataulu. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla opintojakson vetäjälle/tentaattorille. Liuskan mittaisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan lukukausi (esim. slk2006), opintojakson nimi, ryhmän jäsenten nimet ja e-mailit sekä ryhmäkokoontumisten aikataulu.
5. Kukin laatii yhden, noin viiden, kuuden liuskan mittaisen, kirjallisen alustuksen, joka lähetetään sähköpostilla ennalta – muutamaa päivää ennen kokoontumista – ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenten velvollisuus on myös lukea alustus. Alustukset eivät ole kirjojen referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.
6. Kokoonnutte kolmesta kuuteen kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ja alustusta ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15-30 minuuttia kestävä alustus, jonka jokainen on ottanut kommentoituna mukaan tapaamiseen. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, esiintyjän ei tarvitse lukea alustustaan enää läpi, vaan hän voi keskittyä esittelemään sitä ja tekemään mahdollisia lisäyksiä ja tarkennuksia. Onnistuneimmat istunnot pidetään yleensä epämuodollisissa eli viihtyisissä paikoissa, kuten asunnoissa ja opiskelijabokseissa, opiskelijajärjestöjen tiloissa tai kahviloissa jne., mutta tarvittaessa voi tiedustella myös Atalpan ryhmätyötilaa Heli Viherältä kasvatustieteen laitokselta.
7. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja avaa noin kaksi tuntia kestävän keskustelun. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on opintojakson aiheisiin liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.
8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. On huomioitava se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.
9. Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan opintopiirin päätyttyä "yksissä kansissa" opintojakson vetäjälle/tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.
10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.
Kirjallisuuslista
Opintopiiriin, kirjoitelmaan tai tenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista:
Aalto, I & Kolehmainen, J. (toim.). Isäkirja. Mies, vanhemmuus ja sukupuoli. Vastapaino, 2004.
Alasuutari, P. Toinen tasavalta. Vastapaino, 1996.
Antikainen, A. & Huotelin, H. (toim.) 1996. Oppiminen ja elämänhistoria. Kansanvalistusseura, 1996.
Bauman, Z. Notkea moderni. Vastapaino, 2002.
Heikkinen, E. & Tuomi, J. (toim.). Suomalainen elämänkulku. Tammi, 2001.
Hoikkala, T. & Roos, J-P. (toim.). 2000-luvun elämä. Gaudeamus, 2000.
Hoikkala, T. & Roos, J-P. (toim.). Elämänpolitiikka. Gaudeamus, 1998.
Jallinoja, R. Perheen vastaisku. Gaudeamus, 2006.
Katvala, S. Missä äiti on? Äitejä ja äitiyden uskomuksia sukupolvien saatossa. Jyväskylän yliopisto, 2001.
Kauppila, J. Sukupolvet, koulutus ja oppiminen. Joensuun yliopisto, 2002.
Lahikainen ym. Lapsuus mediamaailmassa. Gaudeamus, 2005.
Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.). Näkökulmia kehityspsykologiaan. WSOY, 1995.
Moore, E. Pitkä opintie: aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopisto, 2003.
Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. (toim.). Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino, 2005.
Roos, J-P. Suomalainen elämä. WSOY, 1987.
Saarenheimo, M. Jos etsit kadonnutta aikaa. Vanhuus ja oman elämän muisteleminen. Vastapaino, 1997.
Sallila, P. (toim.). Oppiminen ja ikääntyminen. Kansanvalistusseura, 2000.
Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.). Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino, 2001.
Suoranta, J. Kasvatus mediakulttuurissa. Vastapaino, 2003.
Suoranta, J. Radikaali kasvatus. Gaudeamus, 2005.
posted by Juha Suoranta at 11:45 PM
0 comments
